Tarinoita

Eteläloma Suomenlahden toisella puolella

Viime kesän lomapurjehduksemme suuntautui Eestin rannikolle. Muutaman Tallinnassa käynnin jälkeen kiinnostus nähdä enemmän oli kasvanut ja mm. Vene-lehden artikkelit Eestin rannikon satamista ja niissä tapahtuneesta kehityksestä sai meidät hankkimaan kartat ja lähtemään matkaan.

Emme tehneet kovin yksityiskohtaista matkasuunnitelmaa ennen lähtöä ja osan kartoista ostimme vasta Tallinnasta. Tutuilta ja kavereilta olimme saaneet muutamia vinkkejä mukavista satamista ja matkan aikana tapasimme muita veneilijöitä joilta saimme vielä paljon lisää tietoa. Lopulta kävikin niin, että niin monta hienoksi kehuttua paikkaa jäi näkemättä että tulevana kesänä kun loma alkaa kääntyy veneen nokka jälleen etelää kohti!

Jossain Viron rannikolla aamuhämärässä. Ulapat olivat avoimempia kuin Suomen etelärannikolla
Jossain Eestin rannikolla aamuhämärässä.
Ulapat olivat avoimempia kuin Suomen etelärannikolla

Tallinnan itäpuolella vietimme päivän Kelnasen satamassa, Pranglin saarella. Tunnelma oli kuin vanhasta Suomi-filmistä hiekkateineen ja paaluaitoineen johon nykyaikaisen mausteen toivat turistilaumat joita yhteysalus Tallinnasta toi sataman laituriin. Itse satama oli vilkas ja meluisa mutta läheiseen niemeen avattu uusi ravintola ja sen kulinaristiset saavutukset jäivät mieleen ja uskon, että Kelnase jatkossakin on vierailukohteemme Eestissä.

Lohusalu on seuraava luontainen pysähdyspaikka, kun Tallinnasta  lähtee länteen
Lohusalun satamassa, Tallinnasta itään

Osuimme Tallinnaan juuri Meripäivien aikaan ja samalla alkoi myös Suomessakin tuntunut hellejakso. Läksimme hellettä pakoon merelle, mutta ensimmäinen pysähdyspaikka Naissaaressa ei antanut tuulen virettäkään – joskin uudenpuoleinen satama palveluineen oli positiivinen kokemus. Matka jatkui Lohusaluun, jossa myöskin siisti ravintola ja hyvät suihkutilat jäivät mieleen helteisen päivän jälkeen. Olimme jo ennen matkaa katselleet Eestin rannikon merikarttojen ”hautausmaata”, matalaa vettä jossa paljon kiviä merkittynä, ja navigoinnissa olimme erityisen huolellisia. Tuoreita satamakirjoja ei Eestin satamista ole ja luotimme pitkälti eri lähteistä kerättyihin artikkeleihin sekä tabletilla ja karttaplotterissa oleviin karttoihin. Lohusalun satamassa oli ikävästi matalaa keskellä satama-allasta ja siitä saimme ensimakua matalien vesien haasteista.

Hiekkarantaa Dirhamissa
Eestin länsirannikolla on riittävästi hiekkarantoja 🙂 

Matka jatkui Dirhamin ja Rohukülan kautta Orjakuun, josta kannattaakin pari sanaa lausua. Satama löytyi Hiiumaan kaakkoiskulmasta, uudehko satama-alue jossa pubi-ravintoja ja ystävällinen palvelu. Lähellä sijaitsee Sääretirp, upea pitkä hiekkarantojen reunustama niemenkärki, näkemisen arvoinen paikka. Kiersimme vielä Hiiumaan toiselle puolelle Kärdlaan jossa odotimme ukkosrintaman väistymistä ennen matkaa takaisin Suomen aluevesille.

Sääretipin niemenkärki Orjakussa Hiiunmaan saaren eteläpuolella
Sääretirp Hiiumaan eteläkärjessä

Satamat olivat palveluilta yleisesti ottaen hyviä, yöpymismaksut 10-20 euroa, vettä ja sähköä oli hyvin tarjolla ja usein siistit suihkutilatkin. Purjehtiminen 3-5 metriä syvillä väylillä joissa lähirantoihin kuitenkin on matkaa oli hassu kokemus ja alkuun kaikua tuli tuijoteltua aika tiukkaan. Etäisyydet satamien välillä ovat välillä pitkiäkin, osaltamme pyrimme pitämään päivämatkat kohtuullisina koska koirat olivat mukana reissussa. Helteiset säät ja upeat hiekkarannat saivat aikaan tunteen kun olisi ollut kauempanakin etelän vesillä purjehtimassa. Kaikkiaan kokemus oli myönteinen ja voimme vain suositella Eestiä veneilykohteena. Martkaa kertyi noin 500 merimailia, tosin tähän sisältyi jo pyörähdys Loviisaan ja paluu saaristomeren kautta.

Kärdlan uudessa vierasvenesatamassa oli enimmäkseen suomalaisveneitä
Kärdlan uudessa vierassatamassa

Johanna ja Niklas Enkvist

——————————————————————————————-

Veneilytaitojen jatkuva parantaminen voi olla hauska lisämauste harrastukseen

Suomessa on runsaasti tarjolla aikuiskoulutusta sekä aloitteleville että kokeneemmillekin veneilijöille. Yksi veneilyn hauska ulottuvuus on että taitoja voi aina parantaa ja haastetasoa lisätä kokemuksen karttuessa. Kun taidot on hiottu huippuunsa, voi keulan aina suunnata avarammille vesille tai kohti jokia, kanavia ja järviä, jotka kukin vaativat erilaista osaamista. Veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmä tarjoaa kokeneemmillekin veneilijöille uutta oppia monella eri tavalla, esimerkiksi navigointia, laitteiston käyttöä ja pätevyyksiä. On myös mahdollista lähteä kouluttamaan uusia tulokkaita veneilyalalle, haastaen itseään ja siirtäen näin osaamista seuraaville sukupolville antamalla oman panoksen veneilyharrastuksen kehittämiseen ja turvallisuuteen.

Osallistuin itse syksyllä Suomen Purjehduksenopettajat ry:n (PORY) purjehduksenohjaajakurssille. Koulutus oli erittäin mielenkiintoinen ja siihen sisältyi sekä luentoja että kenttäharjoittelua purjeveneillä, mukana oppilaita jotka olivat purjeveneessä ensimmäistä kertaa. Oli mielenkiintoista esimerkiksi huomata miten paljon asioita on yksinkertaistettava alussa, kun oppilaat eivät vielä tiedä veneilystä mitään ja kouluttaja haluaisi päteä ja kertoa kaiken mahdollisen minkä tietää purjehduksesta. Opin myös, että purjehdusohjaajana toimiminen haastaa miettimään mikä eri manöövereissä on oleellistajotta veneily on turvallista ja hauskaa.

WP_20130702_013Purjehduskursseilla saadaan monipuolista oppia veneilyharrastuksen aloittamiseen tai edelleen kehittämiseen

 

Veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmä murroksessa

Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) on uudistanut koulutusjärjestelmänsä ja siinä yhteydessä koko harrasteveneilijöille suunnatun veneilyn aikuiskoulutuksen. Veneilyn aikuiskoulutusjärjestelmässä koulutuksesta ja tutkintojen vastaanottamisesta huolehtivat veneilyseurojen kouluttajat. SPV auktorisoi veneilykouluttajat seurojen hakemuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Koulutusjärjestelmässä on huomioitu erikseen moottoriveneilyn ja purjehduksen osaamisvaatimukset. Pätevyystasojen osaaminen osoitetaan näytöillä. Venepäällikkö-taso vastaa kansainvälisen huviveneenkuljettajakirjan vaatimuksia. Koulutuksen laatukäsikirja on julkaistu SPV:n verkkosivuilla.

Veneilyseurojen koulutustoiminnan lisäksi markkinoilla on myös kaupallisia purjehduskouluja jotka ovat erittäin hyvä vaihtoehto veneilyseurojen koulutuksille. Niitä auktorisoi jatkossa sekä SPV että PORY, joiden koulutusohjelmien rakenne ja nimet poikkeavat toisistaan.

 Purjehduksenopetusta

PORY on purjehduksenopettamiseen keskittynyt yhdistys joka on jo toiminut vuosia ja jonka jäseniin kuuluvat johtavat purjehduskoulut Suomessa. PORY:n laatujärjestelmän mukaiset kurssit ovat:

  • Johdatus purjehdukseen
  • Purjehtijakurssi
  • Perämieskurssi
  • Päällikkökurssi

Kunkin kurssin pituus on vähintään 32 tuntia teoriaa ja käytännön opetusta. Edellä mainittujen kurssien lisäksi on mahdollista suorittaa kolme eri tutkintoa; perämiestutkinto, päällikkötutkinto ja avomeripäällikkötutkinto. Näistä eteenkin päällikkötutkinto on mielenkiintoinen kaikille aktiiviveneilijöille, koska hyväksytysti suoritettu päällikkötutkinto oikeuttaa saamaan todistuksen veneilytaidosta. Todistuksella voidaan hakea Kansainvälistä huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaa Trafilta. Jos veneilijä on kokenut, hän voi suorittaa suoraan Päällikkötutkinnon sillä edellytyksellä että hän suorittanut Suomen Navigaatioliiton rannikkomerenkulkuopin osaamistason, SPR:n Ensiapu 1:n ja omaa ajokortin.

Itse suoritin Päällikkötutkinnon muutama vuosi sitten ja kävin sitä valmistelevan kurssin. Se oli hyödyllinen, koska siinä harjoiteltiin mm. oikea-oppisia mies yli laidan manööverejä, satamaan ajoa ja -lähtöä ja purjeiden trimmausta kulussa, nimenomaan parhaimpien käytäntöjen mukaan.

 2012-05-12-149

Kansainvälisellä huviveneen kuljettajan lupakirja avaa mahdollisuuden suunnata purjehtimaan maailman vesille esimerkiksi kipparoiden vuokravenettä itse. Kuvassa purjevenevuokraamojen Marina Kroatiassa.

 

Myös moottoriveneilijöille suunnattua koulutusta tarjolla

Moottoriveneilijöiden koulutustarpeen on myös huomioitu SPV:n uudessa koulutusjärjestelmässä ja sitä tarjotaan lähinnä veneilyseuroissa. Koulutustasoja on SPV:n järjestelmän mukaisesti kolme:

  • Veneilyn perusteet
  • Veneilijä (purjehtija)
  • Venepäällikkö

Suomen Navigaatioliiton käytännön veneilykurssi on suunnattu moottoriveneilijöille sisältäen veneilyn turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten mies yli laidan tilanteen, suoritetaan sammutusharjoituksia, käydään läpi veneen teknillisiä ominaisuuksia, varustelua, ennakoivan huollon merkitystä turvallisuuteen, miehistön tehtäviä ja tehdään tietysti käytännön navigointiharjoituksia. Kurssi antaa uusille veneilijöille varmuutta veneilyyn ja veneen käsittelyyn, kokeneille veneilijöille kurssi tuo uusia näkökulmia tutuksi tulleisiin kuvioihin. Kurssin jälkeen voidaan halutessa osallistua kaksiosaiseen tutkintoon teoria- ja käytännön osaamisesta.

 WP_20130929_07_59_35_Pro

Ankkurissa vuokraveneellä Kreikan saaristossa

 

Muu kurssitarjonta

Seuraavassa kursseja on tarjolla vuodelle 2014, jotka voisivat olla hyödyllisiä niin aloitteleville ja kokeneille veneilijöille.

  • Navigointikurssit: saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurikurssi.
  • CEVNI – kurssi, jossa käydään läpi Euroopan sisävesisäädöksiä ja josta tutkinnon hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen joka oikeuttaa kansainväliseen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaan lisäkirjain I:n mikä oikeuttaa liikkumiseen Euroopan sisävesillä.
  • Dieselkurssi – moottorien korjaus ja huoltaminen.
  • Tutkakurssi – antaa valmiuden ja varmuuden veneilytutkan käyttöön.
  • Veneilijän EA kurssi – Veneilijän ensiapukurssi sisältäen hypotermiaosuuden.
  • Sääkurssi  – huomionarvoisia säähän liittyviä asioita.
  • VHF-kurssi – käytännön harjoitusten kautta Viestintäviraston (Ficora) pitämään tutkintoon.
  • Navigoinnin elektroniset apuvälineet kurssi – perehdyttää veneilijää muihin elektronisten apuvälineiden käyttöön veneessä.

 

Niklas Enkvist

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

www.spv.fi Suomen Purjehdus ja Veneily ry,   SPV
www.purjehduksenopettajat.fi  Suomen   Purjehduksenopettajat ry, PORY
http://www.suomennavigaatioliitto.com Suomen   Navigaatioliitto ry
www.purjehdus.net  Kesäpurje Oy, Suomen suurin yksityinen purjehduskoulu

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s